keskiviikko 12. kesäkuuta 2019

Narvin SP0 ja keskeytetty MH-luonnekuvaus

Narvi-uutisia! Narvi (Minoon sitte aiva täyrellinen) kävi hakemassa nyt 2,5-vuotiaana myös spondyloosilausunnon selästä. Sehän oli hienosti puhdas SP0 sekin. Hienoa ja kiitos!


Lisäksi huhtikuun lopulla Narvi kävi myös MH-luonnekuvauksessa, mutta testi päättyi valitettavasti hieman yllättäen keskeytykseen. Pelottelut menivät Narville läpi turhankin hyvin. Alussa videolla näkyi tuttu ilopilleri Narvi, mutta ensimmäinen pieni lukkoon meno alkoi oikeastaan etäleikissä, kun leikkijälle jouduttiin toistamaan ohjeita ja tämä hieman ähkäisi hoksatessaan, että olisi jo pitänyt seisahtua. Tämän (ähkäisyn tai seisahtumisen) jälkeen molemmilla kerroilla leikkijän seisahduttua Narvi oli epäluuloisen näköinen, varovaisempi ja lopulta lähti pois leikkijän luota pälyillen.

Reaktiot haalariin tai räminälaitteeseen olivat selkeitä pelästymisiä, väistöjä ja pakenemisia, ja koska Narvia ei saatu enää houkuteltua tsekkaamaan pelotteluja, testi jätettiin siis kesken. Täysin paniikissa Narvi ei ollut, mutta se jäi pelokkaana jolkottelemaan ja ehkä rauhoittelemaankin itseään etäämmälle.

Muun muassa ampumiset jäivät siis arvoitukseksi, mutta omistajan mukaan ainakaan aiempien koirakkojen suoritusten aikana Narvi ei niihin reagoinut. Narvi oli kyllä pentunakin varovaisimmasta päästä, mistä tiedettiin kertoa jo luovutuksen hetkellä. Siitä on onneksi hyvän sosiaalistamisen myötä kasvanut arjessa toimiva ja helppo, ja testituloksesta huolimatta Narvi on omistajansa mukaan yleensä nopeasti palautuva koira. Omistajan mukaan juuri testissä käytettävä houkuttelu on aina ollut Narvista epäilyttävintä, minkä vuoksi omistaja ei sitä koskaan muutoin harrasta. Arjessa Narvi siis menee edellä tutkimaan tai on tutkimatta, jatkaa joka tapauksessa matkaa ja nollaa tilanteet nopeasti. Toisaalta testissäkin esimerkiksi laskettu haalari oli Narvista ihan OK tutkittava, mikä voi tukea sitä omistajan havaintoa, että arjessa Narvi palautuu heti, kun tilanne on ohi.

Onneksi testinkään jälkeen reagointeja ei ole siirtynyt tavallisen arjen puolelle, ja heti testin jälkeen testialueellakin Narvi oli ollut ihan oma itsensä ja leikkinyt vielä auton luona omistajansa kanssa.  Hyvä nollaus sekin, kun tilanne oli ohi. Mitään traumoja ei siis jäänyt, mikä lienee tärkeintä! Harmi silti, ettei testiä saatu vietyä loppuun saakka. Jää nähtäväksi, kokeileeko pari vielä joskus myöhemmin uudelleen. Video ja pisteet löytyvät alta.




1a KONTAKTI Tervehtiminen 4 (Ottaa itse kontaktia tai vastaa siihen.)
1b KONTAKTI Yhteistyö 4 (Lähtee mukaan halukkaasti. Kiinnostuu testinjohtajasta.)
1c KONTAKTI Käsittely 4 (Hyväksyy ja vastaa kontaktilla.)
Rotuyhdistyksen JTO:n mukaan toivottu arvosana 3-5*.

2a LEIKKI 1 Leikkihalu 3 (Aloittaa hitaasti, muuttuu aktiiviseksi, leikkii.)
2b LEIKKI 1 Tarttuminen 3 (Tarttuu viiveellä tai etuhampailla.)
2c LEIKKI 1 Puruote ja taisteluhalu 3 (Tarttuu, vetää vastaan mutta päästää ja tarttuu uudestaan.)
Rotuyhdistyksen JTO:n mukaan toivottu arvosana 2-5*.

3a TAKAA-AJO 1. kerta 1 (Ei aloita.)
3b TARTTUMINEN 1. kerta 1 (Ei kiinnostu saaliista/Ei juokse perään.)
3a TAKAA-AJO 2. kerta 1 (Ei aloita.)
3b TARTTUMINEN 2. kerta 1 (Ei kiinnostu saaliista/Ei juokse perään.)

4 AKTIVITEETTITASO 4 (Tarkkailevainen, aktiviteetti tai rauhattomuus lisääntyy vähitellen.)
Rotuyhdistyksen JTO:n mukaan toivottu arvosana 3-4*.

5a ETÄLEIKKI Kiinnostus 2 (Kontrolloi, esiintyy taukoja.)
5b ETÄLEIKKI Uhka/aggressio 1 (Ei osoita uhkauselkeitä.)
5c ETÄLEIKKI Uteliaisuus 2 (Saapuu avustajan luo, kun hän on aktiivinen "linjalla".)
5d ETÄLEIKKI Leikkihalu 4 (Tarttuu, vetää vastaan mutta voi irrottaa ja tarttua uudelleen.)
5e ETÄLEIKKI Yhteistyö 4 (On aktiivinen avustajan kanssa, osoittaa kiinnostusta myös passiivista avustajaa kohtaan.)

6a YLLÄTYS Pelko 5 (Pakenee enemmän kuin 5 metriä.)
6b YLLÄTYS Puolustus/aggressio 1 (Ei osoita uhkauselkeitä.)
6c YLLÄTYS Uteliaisuus 1 (Menee haalarin luo, kun se on ensin laskettu maahan.)
6d YLLÄTYS Jäljellejäävä pelko 5 (Osoittaa suurin mitoin pelkoa tai jokaisen ohituskessan myötä kasvavaa pelkoa.)
6e YLLÄTYS Jäljellejäävä kiinnostus 2 (Pysähtyy. Haistelee tai katselee haalaria yhdellä ohituskerralla.)
Rotuyhdistyksen JTO:n mukaan toivottu arvosana jäljellejäävälle pelolle 1-2*.

7a ÄÄNIHERKKYYS Pelko 5 (Pakenee enemmän kuin 5 metriä.)
7b ÄÄNIHERKKYYS Uteliaisuus 1 (Ei mene katsomaan.)
Testi keskeytetty.



maanantai 1. huhtikuuta 2019

A-pennut 2,5 vuotta



A-pentusemme ovat jo huimat 2,5 vuotta vanhoja! Sopivasti maaliskuun lopulla pidimme muutaman tunnin agility- ja tokotapaamisen ihan vain päiväkseltään, ja saimme siellä sitten mustista pennuista tuoreet kuvatkin. Muuten uutta kerrottavaa ei juuri ole, paitsi että Narvi pääsee nyt huhtikuun lopulla MH-luonnekuvaukseen, josta sitten kirjoittelen lisää myöhemmin. Lopuksi on kuitenkin vielä pakko jakaa oheinen video. Olen nimittäin saanut Hipalta ja omistajaltaan Siniltä tällaisia ihanan talvisia vetolenkkiklippejä aina silloin tällöin, ja täytyy kyllä sanoa, että hienot ovat vetomaastot Hipalla ja "isosiskollaan" Etalla!




lauantai 5. tammikuuta 2019

Tokomiitti, virallinen pentumiitti 2018 ja kasvattien kisakuulumisia

Hyvää uutta vuotta kaikille! Nyt tulee kerralla enemmänkin kuulumisia, kun pari kasvattia on avannut virallisen agilityuransa hyppyradoilla ja lisäksi ollaan ehditty tapaamaan vähän eri kokoonpanoilla kahteenkin otteeseen loppuvuodesta. Koska tokoilijoita on meidän pentusissa aika vähän, varsinaisiin pentumiitteihin ei olla koskaan saatu tokokoulutuksia järkättyä. Niinpä helpompi oli ottaa vain parituntinen yksäri marraskuun lopulla pienellä porukalla, tällä kertaa Anu Rikkilältä. Chhainan pennuista mukana olivat pojat Passo ja Narvi, ja itse osallistuin puoliksi Chhainan ja Purnan kanssa. Alla vähän poikien tokoiluja videolla. :) Kuulumiset jatkuvat videoiden jälkeen!




Joulukuun puolivälissä meillä olikin sitten nopeasti taas uusi tapaaminen, nyt koko porukan kesken. Vietimme kotihallimme ATT:n upeissa puitteissa mukavat kuusi tuntia agilityn, radanlukuteorian ja nose workin alkeiden parissa. Itse vedin kaksi ensimmäistä, ja Narvin omistaja Meri opasti meitä ystävällisesti nosessa. Ihka ensimmäistä kertaa olimme aivan koko tiimi – kaikki kasvatit ja kaikki omistajat – koolla yhtä aikaa. Jo viime syksynä saimme kaikki koirat paikalle, mutta nyt tosiaan sattui parempi tuuri ihmistenkin suhteen. Tällä porukalla aika kuluu kuin iltamissa!

Koska lapsoset täyttivät syyskuussa kaksi vuotta, yksi ohjelmanumero oli tietysti virallisten potrettien ottaminen. Joka kerta saa kyllä nauraen ihmetellä sitä, miten tässä sakissa helpoiten vierekkäin saa urokset (ryhmäkuvassa vasemmalla). Ne ovat niin paita ja peppu, että jos niiden välille joskus jotakin rähinää tulisi, niin silloin olisi kyllä jokin pahasti pielessä. Ihanat pojat!









Lopuksi vielä kerrottakoon, että kaksi pennuista – Vilu ja Passo – ovat korkanneet kisauransa hyppyradoilla. Vilulle (Aiva päässilimäänen) ei ole vielä parilla ensimmäisellä yrittämällä tullut tulosta, vaikka ei se paljosta ole kiinni jäänyt! Sen sijaan nyt loppiaisviikonloppuna Passo (Aiva maharotoon) sai jo ensimmäisen hyppynollansa heti ensimmäisellä yrittämällä ja sijoittui toiseksi. Onnea onnea! Rata oli upeaa katseltavaa! :)





Näin on saatu vuosi 2019 pyörimään ja kuulumiset ajan tasalle. Toivottavasti se tuo kaikille tullessaan ikimuistoisia hetkiä oman rakkaan koiran kanssa! Seuraavaa kunnon tapaamista saa varmaan taas odotella, kun allekirjoittanut viettää tämän vuoden pitkälti gradunteon parissa.


keskiviikko 14. marraskuuta 2018

Vilu korkkasi kisauran

Näin on saatu ensimmäinen Minoon sitte -koira kisakentille,
kun Vilu (Aiva päässilimäänen) korkkasi ensimmäisen
hyppyratansa viime viikonloppuna. Tulosta ei tullut, mutta
eiköhän uutta yritystä ole tulossa vielä tänä syksynä. :)

perjantai 21. syyskuuta 2018

A-pennut 2-vuotiaita!


Minoon sitte aiva maharotoon, "Passo", mökillämme uimassa


Ensimmäiset ja ainokaiset pentumme täyttivät 15.9. kaksi vuotta! Ajattelinkin tehdä nyt vähän yhteenvetoa pentueesta. Kaikista pennuista on kasvanut hurjan hienoja harrastuskavereita, ja varmaan vuoden sisään alkaa ensimmäisiä näkyä virallisissakin kisoissa ainakin agilityn puolella. Treeneissä kukaan pennuista ei ota painetta ohjaajasta tai useista toistoista missään tilanteessa, ja kaikista on ollut juuri niihin harrastuksiin kuin mihin niitä toivottiin. Lisäksi ne kaikki ovat olleet erittäin helppoja ja nopeasti oppivia harrastuksissaan, eivät mitään turhan koheltajia.

Reissukoirinakin kaikki ovat tainneet olla aika päteviä, ja ne osaavat myös hienosti hoitaa kainalokoiran virkaa kotisohvilla. Mielettömän ihanaa on myös se, miten meidän poijjaat Narvi ja Passo ovat olleet pikkupennusta teini-iän läpi aina tähän päiväänkin saakka kuin paita ja peppu! Ne telmivät tasaväkisesti ja leikkisästi vaikka kellon ympäri pentutapaamisissa, jos annettaisiin. Mistään urosmatseista ei ole tietoakaan! Ja kyllähän tässä taas on uutta tapaamista suunnitteilla... :) Arjessakin pennut ovat olleet pääosin mutkattomia, mutta valitettaviakin yllätyksiä on ilmennyt niin arkiluonteissa kuin luustoissakin.




Vasemmalla Passo, oikealla Chhaina lastensa Kikan, Narvin ja Passon kanssa


Niitä ikäviä yllätyksiä on ollut ensinnäkin se, että parilla pennulla esiintyy vahtihaukkua tai neutraalia äänistä ilmoittelua. Parilla pennulla on myös ollut pikkupentuna uusissa kodeissa ihmisten jännittämistä, joka on kylläkin jäänyt pentuaikaan, paitsi Hipalla. Hippa haukkuilee vähän sitä sun tätä edelleen, mutta ilmeisesti tämäkin on vähenemään päin vaikka tuskin koskaan kokonaan poistuukaan. Samoin Hippa on nyt viime aikoina alkanut kuulemma reagoimaan muutenkin ääniin, huolestuen tai peläten. Mitään tässä mainittuja luonteenpiirteitä en vanhemmista tunnista alkuunkaan ja ne ovat täysin kasvatusideaalieni vastaisia. Siksi pidän niitä täysinä yllätyksinä.

Pentujen luonteet ovat kehittyneet myös hieman epäloogisesti pentuaikaan ja -testeihin nähden. Jo pentuna varovaisella Narvilla nimittäin jännittely jäi sinne pikkupentuaikaan, kun taas pentuna rennoimmalla, pelottomalla ja räväkällä Hipalla haukkumiset ja jännittämiset alkoivat vasta uudessa kodissa, mutta siellä hyvin aikaisin. Minusta on jokseenkin selvää, että kun näitä ominaisuuksia on edes jossakin määrin esiintynyt useammalla kuin yhdellä pennulla, tosin hyvin eri asteisina, niin osansa täytyy olla perinnöllisyydellä, vaikkeivät vanhemmat tällaisia käytöksiä ilmennäkään. Lähdin ylipäätään koko pentuprojektiin juuri luonteen vuoksi, sillä en edelleenkään tiedä yhtä horjumatonta, tasapainoista ja arjessa helppoa mutta harrastuksissa suorastaan räjähtävän voimakasta koiraa kuin Chhaina on. Ja Chhaina on nimenomaan ollut helppo ja peloton jo pikkupennusta, eli se ei ole opetettu ominaisuus toisin kuin taas harrastusräväkkyys sillä on. Toisaalta Hipan osalta emme voi tietää sitäkään, missä määrin sen epäonni (pikkupentuna monet irtokoirakokemukset, pitkä sairasloma tärkeänä sosiaalistamisaikana sekä puolikuurous) vaikuttaa sen käytökseen.





Yllä Minoon sitte aiva täyrellinen, "Narvi", ja Minoon sitte aiva maharotoon, "Passo",
alemmassa kuvassa Minoon sitte aiva omalaatuunen, "Kika"


Luustokuvaustulosten osalta taas uusimpana huomiona sieltä löytyy Kikan "virallisista" INCOC-olkalausunto (päinvastoin kuin kuvanneen lääkärin täysin terveiksi katsomista olista), joka tuli toisen olan osalta Anu Lappalaiselta takaisin tulkinnanvaraisena tai rajatapauksena minimaalisen painauman vuoksi. Tämä ei kuitenkaan vaikuta mitenkään mihinkään, koska Kika on jo EJ-rekisterissä eikä olka oireile tai tuskin koskaan tuleekaan oireilemaan. Lähinnä tämä on mielestäni erinomainen esimerkki siitä, että joku yhdenmukaisuus olkakuvien terveiksi katsomiseen olisi todella tarpeen.

On hirmu sääli, että tämä INCOC-palvelu ilmestyi vasta meidän kimppakuvien jälkeen, sillä silloin olkakuvat otettiin ilman tunniste-/puoleisuustietoja ja näin ollen ne eivät kelpaa palveluun lausuttaviksi. Jos kuitenkin jatkossa tulee mitään syytä muita pentuja kuvailla uudelleen, niin tulen suosittelemaan olkien uusintakuvausta ja silloin kaikilla "virallisilla" merkinnöillä, jotta niistäkin saadaan Lappalaisen lausunto. Lappalainen on kuitenkin meidän luustokuviemme aikaan katsonut epävirallisessa sähköpostikeskustelussa myös Hipan olat terveiksi, eli periaatteessa senkin olat on saman henkilön standardit käynyt läpi. Lopuksi mainittakoon vielä tämän terveysosion yhteydessä, että Narvilla on omistajan mukaan ollut herkähkö vatsa etenkin nuorempana. Onneksi kuulemma nykyään masu menee huomattavasti harvemmin sekaisin.



Minoon sitte aiva täyrellinen, "Narvi"


Olisivatko siinä tulleet tärkeimmät... Kokonaisuudessaan harrastus- ja kotikoirina porukka on kaikesta huolimatta ollut varsin kelpoa ja pidettyä omistajiensa joukossa. :) Haluan kuitenkin pitää kiinni rehellisyyden periaatteestani silloinkin, kun odotukset eivät ole kaikilta osin täyttyneet, sillä kaikki nämä ovat asioita, joita itse haluaisin tietää koiraa hankkiessani. Näiden jo tässä kerrottujen asioiden ja muualla suvuissa näiden pentujen syntymän jälkeen ilmenneiden terveysseikkojen vuoksi en nyt ainakaan pariin vuoteen aktiivisesti suunnittele jatkoa tälle linjalle. Aivan lopullisesti teen päätöksen vasta myöhemmin, kun on ehtinyt seurailla ja pohtia tilannetta pidempään. Toistaiseksi meillä ei siis ole minkäänlaisia pentusuunnitelmia eikä ihan pian uuttakaan BC-verta tulossa, kun laumaamme liittyi kesällä ihana pieni shetlanninlammaskoira Purna. :)


lauantai 11. elokuuta 2018

Passon MH-luonnekuvaus

Chhainan pennuista Passo (Minoon sitte aiva maharotoon) suoritti tänään MH-luonnekuvauksen hyväksytysti Loimaalla. Hienosti Passo selvisi pelotteluista ja meni oikein reippaasti itse katsomaan jutut heti, kun tilanne oli ohi. Iso kiitos vielä Milka, kun kävitte yökylässä ja veit poitsun pääkopan testaukseen! Oli kiva olla yleisönä. :) Tässä vielä video ja pisteet. Tarkemmat selitykset eli koiran reaktioiden sanalliset kuvaukset näyvät kussakin kohdassa videolla. Ihan tuli rodunomaiset tulokset, kun alla testituloksia jalostuksen tavoiteohjelman suosituksiin mallasin. :)




1a KONTAKTI Tervehtiminen 4
1b KONTAKTI Yhteistyö 3
1c KONTAKTI Käsittely 3
Rotuyhdistyksen JTO:n mukaan toivottu arvosana 3-5*.

2a LEIKKI 1 Leikkihalu 3
2b LEIKKI 1 Tarttuminen 3
2c LEIKKI 1 Puruote ja taisteluhalu 4
Rotuyhdistyksen JTO:n mukaan toivottu arvosana 2-5*.

3a TAKAA-AJO 1. kerta 1
3b TARTTUMINEN 1. kerta 1
3a TAKAA-AJO 2. kerta 1
3b TARTTUMINEN 2. kerta 1

4 AKTIVITEETTITASO 3
Rotuyhdistyksen JTO:n mukaan toivottu arvosana 3-4*.

5a ETÄLEIKKI Kiinnostus 3
5b ETÄLEIKKI Uhka/aggressio 1
5c ETÄLEIKKI Uteliaisuus 4
5d ETÄLEIKKI Leikkihalu 2
5e ETÄLEIKKI Yhteistyö 3

6a YLLÄTYS Pelko 2
6b YLLÄTYS Puolustus/aggressio 1
6c YLLÄTYS Uteliaisuus 5
6d YLLÄTYS Jäljellejäävä pelko 1
6e YLLÄTYS Jäljellejäävä kiinnostus 2
Rotuyhdistyksen JTO:n mukaan toivottu arvosana jäljellejäävälle pelolle 1-2*.

7a ÄÄNIHERKKYYS Pelko 3
7b ÄÄNIHERKKYYS Uteliaisuus 5
7c ÄÄNIHERKKYYS Jäljellejäävä pelko 3
7d ÄÄNIHERKKYYS Jäljellejäävä kiinnostus 1
Rotuyhdistyksen JTO:n mukaan toivottu arvosana jäljellejäävälle pelolle 1-2*.

8a AAVEET Puolustus/aggressio 3
8b AAVEET Tarkkaavaisuus 3
8c AAVEET Pelko 4
8d AAVEET Uteliaisuus 3
8e AAVEET Kontaktinotto aaveeseen 4

9a LEIKKI 2 Leikkihalu 3
9b LEIKKI 2 Tarttuminen 3
Rotuyhdistyksen JTO:n mukaan toivottu arvosana 2-5*.

10 AMPUMINEN 3
Rotuyhdistyksen JTO:n mukaan toivottu arvosana 1-3*.



tiistai 8. toukokuuta 2018

Keväinen päivätapaaminen

  


Kiireiselle keväälle en saanut järjestettyä yhtäkään pidempää miittiä, joten nyt ollaan sitten pari kertaa tavattu spontaanimpien kimppatreenien merkeissä. Nyt menneelle sunnuntaille ihan suunnittelimme kunnon tapaamisen tietäen kuitenkin, etteivät kaikki pääse paikalle, kun kyseessä oli vain päivämiitti ilman yökyläilyjä. Niinpä meitä oli treenaamassa pentueen pojat Helsingistä sekä Turun osasto eli Vilu omistajineen. Myös minä treenasin Chhaina-maman ja vähän Hoinankin kanssa. Varasimme kaksi tuntia agilitytreeneille ja tunnin tokoille sekä vielä viimeisen tunnin pienelle mentaaliluennolle hallin kerhotilassa. Pidempäänkin olisi voinut tiloja varata, kun jutellessa ja hengaillessa aika menee kuin iltamissa. Voisikin alkaa jo lanseerata sanonnasta uuden version, että aika kului kuin pentumiitissä! ♥ Eihän näihin merkintöihin voi kuin aina huokailla, miten ihania tyyppejä olen saanut elämääni – ystäviä ja niin mukavia koiria. Ottaisin vaikka joka kerralle itsellenikin treeniseuraksi näin ihanan rennon, hyväntuulisen ja hyvän yhteishengen omaavan treeniporukan. Onneksi suurimpana osana kerroista saammekin Ellan ja Vilun kanssa treenailla!




Pennut ovat kukin omanlaisiaan mutta kuitenkin tietyillä yhdistävillä tekijöillä. Vaikka vireessä ja vauhdissa kukin omistaja on vahvistanut toivomaansa ja niissä pennut eroavat, niin näistä pennuista paistaa sellainen hyväuskoinen elämänilo, eivätkä ne ota painetta ohjaajasta, toistoista, kiellosta karata etupalkalle tai siitä, jos suoritus keskeytyy ohjaus- tai ratavirheeseen. Kaikissa näen jotakin chhainamaista, joissakin enemmän tai vähemmän, mutta kaikissa sen verran, että tykkään niiden "treeniluonteesta" ihan hirveästi. Kun jotain opitaan, sitä ei juuri lähdetä kyseenalaistamaan. Kuten Chhaina, pennut ovat treenikavereina kilttejä ja tekevät juuri niin kuin sanotaan, ohjataan tai on opetettu. Jotakin asiaa saatetaan kokeilla jopa ensimmäistä kertaa, mutta jos ohjaaja on selkeä ja asia liippaa edes jotenkin jotakin aiemmin opittua, koira saattaa heti kerrasta tehdä sen kuin vanha konkari. Vielä uusintatoistoillakin se tekee sen yhtä varmasti nyt ja ensi viikolla.

En tietenkään tarkoita, ettäkö treenit olisivat pelkkiä onnistumisia, mutta iloinen, kiltti ja kuuliainen perusluonne tekee hommat helpoksi siinä vaiheessa, kun koira on kerran tajunnut, mitä siltä halutaan. Agilityssä tämä näkyy jo todella varhain siinä, että esteet lukitaan jos ne ohjataan kunnolla, irrotaan aina mutta vain kun siihen on lupa, eikä rimoja roiskita. Siksi sellainen yhteistyö, joka mielletään yleensä vasta varttuneemman koiran kanssa tekemiseksi, näyttäisi löytyvän ikään kuin luonnostaan jo varhain, melkein kun vain esteet opettaa.

Agilityjen jälkeen Narvi ja Passo sekä minä molempien koirieni kanssa teimme vielä tokoa. Passo kokeili ensimmäistä kertaa ohjatun noudon suuntia ja sai heti jutun juonesta kiinni. Lisäksi se sai tehdä taas pari ruutuun juoksua. Narvi  puolestaan teki  lyhyesti merkkiä ja eteenlähetystä. Tokohetki oli molemmilla kuitenkin lyhyt, lähinnä enää siinä vaiheessa osa jäähdyttelyä. Chhaina taas teki metalli- ja tavallista noutoa sekä ensimmäistä kertaa elämässään myös ohjattua noutoa kapuloilla aiempien vain namikipoilla suuntien treenaamisen sijaan. Hoina sai lopuksi tehdä yhden ruutuun juoksun ja sinne seisomaan jäämisen sekä merkin kiertoa erikseen ja ohjattuun noutoon yhdistettynä. Alla vielä Narvin, Passon ja Vilun treenivideot sunnuntailta, pätkä eräistä Narvin viikkotreeneistä sekä viimeviikkoinen klippi Hipan omatoimitreeneistä Pohjois-Savosta.